Jeesuksen moraali ei sovi lapsille

Jeesuksen opetus moraalista ja anteeksiannosta ei ole sopivaa pienelle lapselle. Jeesuksen nimissä tallennetuista lausumista haluan tässä valossa tarkastella erityisesti kohtaa

Luuk. 18: 9-14 Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen:
»Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’ Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!
Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.»

Tämä ei ole mikä tahansa Raamatunnurkasta löytämäni hankala kohta vaan kappale, joka luetaan kirkoissa 12. helluntainjälkeisen sunnuntain lukukappaleena joka kolmas vuosi.

Lapsi kaipaa suoraviivaista moraalia. Ketään ei saa lyödä, hiekkaa ei saa heittää ja niin edelleen. Lisäksi lapsi haluaa tulla vanhempien hyväksymäksi, vaikkei aina toimisikaan oikealla tavalla. Väärintehnyttä ja anteeksipyytävää yllä oleva toki lohduttaa, mutta entäs sitten, jos lapsi haluaa toimia oikein? Oikean teon tekeminen ei olekaan se, mikä johtaa toivottuun lopputulokseen. Entä jos kuitenkin tekee oikein, ja joskus vahingossa rikkoessaan pyytää anteeksi? Jos silloin syylistyykin ajatuksen syntiin ja korottaa itsensä muiden yläpuolelle? Käykö silloin huonosti?

Ehkä ajattelet, että eikö tuo kohta opeta anteeksiannon tärkeyttä? Ei oikeastaan. Se opettaa, että teitpä tai ajattelitpa mitä tahansa, koskaan et voi olla varma, että Jumala ei ole vihainen. Toinen kohta, jonka vaikutuksen lapsen moraalin kehitykselle näen yhtälailla haitallisena on vuorisaarnan kohta, jossa Jeesus muun muassa toteaa, että se, joka sanoo veljeään hulluksi, on ansainnut helvetin tulen. Aika rankka pelote lapselle, joka käsittää kaiken kirjaimellisesti ja jolla on ehkä ihan oikea (ja rasittava) velikin.

Silti erityisesti vuorisaarna on ehdottomia lempitekstejäni. Mutta ei lapsille.

Välitavoite: Muutto Marsiin

Viimeisimpien tietojen mukaan olen menettänyt uskoni sellaiseen Jumalaan, joka valovoimaisella persoonallisuudellaan täyttäisi ihmisen elämän tarkoituksellisuudella. Joudun siis tyytymään aineellisempiin selityksiin ja vähäisempiin jumaluuksiin. Koska ei kuitenkaan ole ihmiskunnalle järkevää vain pyöriä täällä pallolla kuluttamassa sen luonnonvaroja loppuun, jotain suurempaa täytyy suunnitella. Ihmiskunnan tulee siis laajentaa elinpiiriään Mars-planeetalle.

Hawking toi hiljan esiin, että ihmisen tulisi laajentaa elinpiiriään muualle, jotta kaikki munat eivät olisi samassa korissa. Lähitulevaisuudessa maapallon elinkelpoisuuden tuhoksi saattavat koitua esimerkiksi ydinaseet, ja auringon laajentuessa elämä täällä loppuu väistämättä. 

Näistä syistä (ja siksi, että pitäähän elämässä olla tavoitteita) olenkin sitä mieltä, että ihmiskunnan keskeisiin tavoitteisiin kuuluisi Marsin asteittainen muuttaminen elinkelpoiseksi. Sen lisäksi toki aurinkokunnasta poistumista pitää tutkia, mutta Marsin muokkaus oikeaan suuntaan lienee sentään hieman helpompaa näin aluksi. Mars siksi, että sen muuttaminen elämälle sopivaan suuntaan on "lähellä" olevista vaihtoehdoista tiettävästä helpointa. 

Onko muille planeetoille levittyvä imperialismi sitten hyväksyttävää, voidaan kysyä. Kysymys onkin erinomaisen hyvä silloin, kun puhutaan sellaisten planeettojen valloittamisesta, joiden olosuhteet ovat niin ihmiselle sopivat, että niillä on jo ehtinyt kehittyä omaa elämää. Silloin joudutaan asettamaan vastakkain ihmisen oikeus laajentaa elinpiiriään ja joidenkin toisten lajien oikeus olla olemassa. Toki, jos tekniikka olisi olemassa intellektuellien pohtiessa oikeutuksia joku seikkailunhaluinen ihmisryhmä olisi jo käynyt planeetan valloittamassa. Mutta Marsin kohdalla menetys on korkeintaan bakteeritasoista. Vaikka biologisesta näkökulmasta äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutuneella bakteerilla varmasti on hieno arvonsa, tällaisen uhrauksen olisin kuitenkin ihmiskunnan laajenemisen jalustaksi valmis tekemään.

Hei, olen Shah Razad ja olen elämän tarkoitus -ongelmainen. En kykene viettämään kovin pitkiä aikoja pohtimatta elämän tarkoitusta. Ja riittäisipä minulle henkilökohtainen tarkoitus, kuten lisääntyminen joillekin riittää. Ei, minun pitää löytää jokin mutkikkaampi ja kunnianhimoisempi tavoite, lisääntymistä ollenkaan väheksymättä.

Tämä onkin johtanut minut kiinnostumaan uskonnoista ja myös uskonnottomista maailmanselityksistä. Uskontojen ja ideologioiden pohtimiselta en voi siis välttyä. Ei kuitenkaan ole ideologiaa ilman kannattajia. Siksi myös ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa minua, vaikka psykologian suhteen olenkin täysi maallikko.

Väitänkö sitten löytäneeni elämän tarkoituksen? Kyllä, ja useampaan kertaan. Joka kerta olen yhtä vakuuttunut kantani täydellisestä oikeellisuudesta ja olen valmis puolustamaan sitä tarmolla. Hetkittäin kadehdin ihmisiä, jotka pystyvät suorittamaan paikallisen valtauskon keskeiset riitit asioita kummemmin pohtimatta. Useimmiten kuitenkaan en kahdehdi, koska pohtiminen on niin kauhean kivaa.